Inarin kuntaan tuskin tulee kaivoksia ainakaan kahteenkymmeen vuoteen Malminetsijöitä ei kiinnosta Inarin kunnan alue. Inarijärven rannoilla tiedetään olevan nikkeliä, mutta poliittiset syyt hidastavat malminetsintää.

TEKSTI: MARI UUSIVIRTA

Inarin kunnan alueella ei ole yhtäkään malminetsintälupaa tai -lupahakemusta. Kaikki olemassa olevat luvat, valtaukset ja kaivospiirit ovat kullanhuuhdontaa tai pienimuotoista koneellista kullankaivuuta varten. Koko Ylä-Lapin ainoa varaus on Utsjoella Karelian Diamond Resources -yrityksen hallussa.

Inari ei ole viime vuosina kiinnostanut malminetsijöitä. Suurin syy tähän on luultavasti se, että kunta ei ole geologisesti kiinnostavaa aluetta, kertoo ylitarkastaja Ossi Leinonen Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) laitos- ja kaivosvalvontayksiköstä. Alueen kivilajeja ei ole tähän saakka pidetty sellaisina, että niistä voisi löytyä malmeja.

“Kun ei ole malminetsintää, ei sinne ole kaivoksiakaan tulossa pitkään aikaan”, sanoo Leinonen.

Vaadittaisiin vähintään neljän–viiden vuoden työ ennen kuin voitaisiin valita todellisia malminetsintäkohteita niin tarkasti, että kannattaisi ruveta kairaamaan näytteitä. Näin sanoo Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) pohjoisen yksikön toimialapäällikkö Juhani Ojala. Hänen mukaansa malminetsinnän kehittyminen sellaiseksi, että kaivosluvista voitaisiin alkaa puhua, veisi kymmenen–kaksikymmentä vuotta.

“En usko, että Inariin tulee kaivosta. Jos joku löytää täältä seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana jotain tai perustaa tänne kaivoksen, voin tarjota hänelle viskipullon”, Ojala heittää.

Malminetsintälupa ei vielä oikeuta esiintymän hyödyntämiseen. Vaikka lupaava esiintymä löytyisi ja kaikki menisi nappiin, pienenkin kaivostoiminnan aloittaminen kestää vähintään kymmenen vuotta.

“Yksi tuhannesta malminetsintäluvasta johtaa kaivokseen. Niin harvinaista se on”, Ossi Leinonen Tukesista sanoo.

Inarissa on alueita, joiden kallioperässä tiedetään olevan merkkejä malmiutumisesta. Inarijärven pohjois- ja eteläpuolisten alueiden kallioperästä on löydetty merkkejä nikkelistä. Venäjän puolella hyödynnetyn nikkelivyöhykkeen on tulkittu jatkuvan myös Inarin puolelle. Lisäksi esimerkiksi kullanhuuhdonta-alueilla saattaa olla kallioperässä kultaa.

Näiden tai muiden malmien nykyistä tarkemman etsimisen ja mahdollisen hyödyntämisen esteenä ovat GTK:n Juhani Ojalan mukaan “poliittiset syyt”. Saamelaisten kotiseutualueella Inarin kunnassa on otettava huomioon niin matkailu, poronhoito, saamelaisten oikeudet kuin suojelualueetkin.

Lisäksi muun muassa metallin markkinatilanne vaikuttaa kiinnostukseen.

“Tilanne ja käsitykset malmipotentiaalisista alueista voivat kuitenkin ajan oloon muuttua”, Ossi Leinonen sanoo.

Tämä nähtiin esimerkiksi Kolarissa muutamia vuosia sitten. Hannukaisen rautamalmiesiintymä oli tiedossa vuosikymmeniä, mutta se alkoi kiinnostaa kaivosyrityksiä vasta, kun raudan markkinahinta nousi.

Täysin hiljaista ei Inarin malmiapajilla ei kuitenkaan ole ollut. Kanadalaiset kaivosyhtiöt tekivät viime vuosikymmenellä Inarijärven lähellä nikkeliin liittyviä tutkimuksia.

Lisäksi Tukes antoi Inarin kunnan alueella yhden valtauspäätöksen vuosina 2012–2014. Yhtään varaus- tai malminetsintäpäätöstä ei ole annettu. Paatsjoen alueelle kohdistuneen valtaushakemuksen teki yksityinen ihminen.

Valtauspäätös oli hakemuksen hylkääminen. Perusteena oli muun muassa se, että viranomaisten mukaan hakemus oli tehty alueen suojaamiseksi muilta toimijoilta, eikä valtausoikeuden kaivoslain mukaista käyttämistä varten. Hakemuksessa ei myöskään esitetty “otaksuntaa kaivoskivennäisistä”.

Annettuja ja haettuja malminetsintä-, kullanhuuhdonta- ja kaivoslupia sekä varauksia voi seurata Kaivosrekisterin karttapalvelusta.

Lähteet: Kaivoslaki 10.6.2011/621, Suomen luonnonsuojeluliitto: Tietopaketti kaivoslaista ja kaivoshankkeiden viranomaisvaiheista.

FAKTA

  • Mineraalien etsintä. Jokaisella on oikeus tehdä geologisia mittauksia ja havaintoja sekä ottaa vähäisiä näytteitä löytääkseen kaivosmineraaleja. Tähän tarvitaan maanomistajan lupa. Toimenpiteistä ei saa aiheutua vahinkoa eikä “vähäistä suurempaa haittaa tai häiriötä”.
  • Malminetsintälupa. Jos malminetsintää ei voida toteuttaa pykälien mukaan tällaisena etsintätyönä tai kiinteistön omistajalta ei ole saatu suostumusta, malminetsintään tarvitaan viranomaisen lupa. Malminetsintälupaa tarvitaan myös muutamissa muissa tapauksissa, esimerkiksi uraania etsittäessä.
  • Valtaus. Vanhassa kaivoslaissa ennen vuotta 2011 puhuttiin malminetsintäluvan sijaan valtauksesta. Ennen lakimuutosta tehtyjä valtauksia kutsutaan yhä tällä nimellä.
  • Varauspäätös. Halutessaan voi hakea varauspäätöksen. Sillä voi varata alueen itselleen ja siten saada etuoikeuden malminetsintälupahakemuksen laatimista varten. Samalla alueella voi olla vain yksi lupa.
  • Kaivoslupa. Kaivoksen perustamiseen ja kaivostoiminnan harjoittamiseen tarvitaan kaivoslupa. Malminetsintälupa antaa etuoikeuden hakea kaivoslupaa. Lupa oikeuttaa hyödyntämään alueen kallioperän aineita ja velvoittaa muun muassa huolehtimaan turvallisuudesta.
  • Kaivospiiri. Vanhassa kaivoslaissa ennen vuotta 2011 puhuttiin kaivosluvan sijaan kaivospiiristä. Ennen lakimuutosta tehtyjä kaivospiirejä kutsutaan yhä tällä nimellä.
  • Kullanhuuhdontalupa. Valtion omistamalla alueella on oltava kullanhuuhdontaan erillinen lupa.
  • Turvallisuus- ja kemikaalivirasto. (Tukes) on kaivosviranomainen ja myöntää kaivoksiin liittyvät luvat.

Lähde: Kaivoslaki 10.6.2011/621.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pop up -paikallislehti