Kolme nuorta näkökulmaa ILO-sopimukseen Eduskunnan täysistunto äänestää huomenna lauantaina ILO-sopimuksen ratifioinnista, jos sopimuksen hyväksyminen ei kaadu tänään perjantaina.

TEKSTI: VILMA RUOKOSKI, MARI UUSIVIRTA

Uusi Inari kysyi kolmelta saamelaispolitiikassa aktiiviselta nuorelta, mitä he ajattelevat kuluvan viikon myllerryksestä. He ovat keskenään eri mieltä siitä, pitäisikö ILO-sopimus ratifioida.

Suomen saamelaisnuorten yhdistyksen edustajat ovat ottaneet tapahtumiin äänekkäästi kantaa. He järjestävät Musta raito -mielenosoituksen Helsingin Arkadianmäelle tänään perjantaina. Yhdistyksen puheenjohtaja Anne-Maria Magga asuu Rovaniemellä, mutta osallistuu mielenosoitukseen. Mielenosoituksen Facebook-tapahtumassa oli aamupäivällä ilmoittautunut 155 osallistujaa. Maggan mukaansa pohjoisesta osallistujia on tulossa kymmenkunta.

“Jos me vain täällä Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Suomen median välityksellä keskustelemme, ei viesti välttämättä kiiri etelään ja Helsinkiin asti”, Magga sanoo.

Hänen mukaansa yhdistys on pettynyt Suomen tapaan käsitellä saamelaisasioita. “Viimeinen niitti” oli maanantain äänestys, jossa eduskunta äänesti saamelaiskäräjien kanssa neuvotellun esityksen vastaisesti niin, että vanha saamelaismääritelmä jäisi voimaan. Pian oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) veti koko lain pois eduskunnan käsittelystä. Saamelaiskäräjien toivomaa uudistusta ei tullut.

“Saamelaiskäräjien työllä ei loppujen lopuksi ollut arvoa, ja se on mennyt hukkaan. Kaikki tuommoinen on pois muiden saamelaisasioiden kehittämiseltä.”

Vaikka Maggan mukaan lain kaatuminen oli suuri pettymys, sen mahdolliset seuraukset eivät hänen mielestään ole niin huolestuttavia, että ILO-sopimuksesta luovuttaisiin toistaiseksi.

Yksi saamelaiskäräjien vastaäänistä on niin sanottujen statuksettomien saamelaisten Metsä-, kalastaja-, ja tunturisaamelaisten yhdistys. Yhdistyksen varapuheenjohtaja Tuomas Keskitalo, 24, ei aio osallistua perjantain mielenosoitukseen.

“Se on Suomen saamelaisnuorten järjestämä. Meillä on yhteistä se, että haluamme ILO-sopimuksen, mutta meidän yhdistyksemme ei halua sitä näin sekavissa tunnelmissa”, Keskitalo sanoo.

Hän ei kuulu saamelaiskäräjien vaaliluetteloon, mutta kokee olevansa saamelainen. Siksi Keskitalo ei halua, että määritelmää tiukennetaan entisestään. Saamelaiskäräjälain hän olisi toivonut menevän läpi sellaisena kuin perustuslakivaliokunta ehdotti.

Enontekiöläinen Keskitalo kertoi torstaina olevansa Helsingissä lobbaamassa kansanedustajia ja ministereitä. Hänen mielestään ILO-sopimusta ei saa ratifioida tällä hallituskaudella, koska epäselvyyksiä on muun muassa maankäyttöoikeuksissa.

“Tunnelmani ovat pelokkaat”, Keskitalo sanoo ILO-sopimuksen käsittelyn lähestyessä.

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtajan Niila Rahkon, 24, mielestä ILO-sopimusta ei pidä ratifioida, ennen kuin saamelaismääritelmä vastaa saamelaiskäräjien haluamaa.

“Jos perusta on mätä, sen päälle ei pidä rakentaa taloa.”

Rahko kertoo, että nuorisoneuvosto on yleensä hyvin yhtä mieltä asioista, mutta ILO:n ratifioiminen jakaa nyt mielipiteitä.

“Se on ihan tervettäkin välillä.”

Maggan ja Rahkon näkökulmasta suurin huolenaihe on se, että ulkopuoliset pääsevät saamelaisten vaaliluetteloon ja mahdollisesti jopa saamelaiskäräjille.

“Nyt päätetään saamelaisnuorten ja meidän lastemme tulevaisuudesta. Päätökset vaikuttavat pitkään siihen ympäristöön, jossa me ja lapsemme tulevaisuudessa elämme”, Rahko sanoo.

Kaikki saamelaisyhteisön sisällä eivät ole yhtä mieltä ehdotuksesta uudeksi saamelaismääritelmäksi. Jotkut ovat sitä mieltä, että aiempaa tiukempi määritelmä jättää liikaa tulkinnanvaraa ja on poissulkeva.

Lue lisätietoa ja uusimmat käänteet Uuden Inarin uutiskoosteessa.

Share
  1. ILO puhututtaa näillä perillä kovasti ja näkemyksiä on myös muilla kuin saamelaisilla tai saamelaiseksi itsensä kokevilla. Harmi, että jutussa ei oltu otettu mukaan suomalaisnuorten, jolla ei ole saamelaistaustaa, näkökulmaa.

Comments are closed.