Sivistysjohtaja: Ivalon lukiolaiset eivät kärsisi rahoituksen uudistamisesta Kolmoistutkinnon suorittamisen kannalta ehdotus on huono, koska valtio rahoittaisi vain kolmea opiskeluvuotta.

TEKSTI: ANNA-SOFIA NIEMINEN

Inari selviää mahdollisesta koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamisesta hyvin. Näin sanoo kunnan sivistysjohtaja Irja Seppänen.

Suomen hallitus on esittänyt, että lukion ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitus muuttuisi entistä suoritusperusteisemmaksi.

Seppänen ei osaa arvioida, menettäisikö Inari uudistuksessa rahaa, mutta muutaman prosentin heitto rahoituksessa ei aiheuttaisi hänen mukaansa ongelmia. Lapin Kansan (17.2.2015) mukaan Inari menettäisi 4,4 prosenttia rahoituksesta.

“Kunnallamme on niin hyvät hartiat, että pystymme sopeutumaan muutoksiin. Kunnan taloudellinen tilanne on hyvä, joten pienet heilahtelut eivät vaikuta.”

Seppänen sanoo, että kunta on pystynyt laittamaan hyvin rahaa koulutukseen tähänkin mennessä, kun valtion rahoitusta on leikattu.

Hallituksen esittämässä mallissa rahoitusta tulee kolmella perusteella. Ensinnäkin perusosa eli noin puolet rahoituksesta tulee opiskelijamäärän mukaan. Ivalon lukion kannalta ikävä muutos on se, että rahoituksen perusosaa voisi saada oppilasta kohden vain kolmelle vuodelle.

“Se vaikuttaa meihin, koska meillä on yhdestä kolmeen kolmoistutkinnon suorittajaa vuodessa. Tällä hetkellä heitä on yhteensä kahdeksan”, Seppänen sanoo.

Kolmoistutkinnon suorittaminen vie yleensä neljä vuotta. Kolmoistutkinto-opiskelija suorittaa ammatillisen perustutkinnon, lukion koko oppimäärän ja ylioppilastutkinnon.

Toinen, lähes yhtä iso osa rahoituksesta perustuu siihen, kuinka moni valmistuu ylioppilaaksi ja suorittaa lukion oppimäärän. Seppäsen mukaan Ivalossa harva keskeyttää lukion, eli hän ei usko suoritukseen perustuvasta rahoituksesta tulevan ongelmaa.

Kolmanneksi muutama prosentti rahoituksesta tulee vaikuttavuuden perusteella. Vaikuttavuus tarkoittaa tässä esimerkiksi jatko-opintoihin sijoittumista ja opiskelijoiden hyvinvointipalautetta.

“Minä uskon, että opiskelijoiden hyvinvointikysely on pienille lukioille voitto, mutta siitä tulee vain yksi prosentti rahoituksesta. Ei sillä ole paljoa merkitystä.”

Toinen etu pienille lukioille ovat korotukset, joita rahoitukseen voi saada tiettyjen kriteerien perusteella. Yksi peruste on syrjäisyys.

Eduskunta päättää lukion ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamisesta maaliskuun puoliväliin mennessä. Tällä hetkellä esitys on sivistysvaliokunnan käsittelyssä.

Jos laki menee läpi, se tulee voimaan vuoden 2017 alussa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pop up -paikallislehti