Written by Uusi Inari

“Tää on meidän city”

“Tää on meidän city” by Uusi Inari

Vaikka Näätämö sijaitsee Suomen syrjäisimmässä kolkassa, se ei ole mikään syrjäkylä. Se on keskus, johon norjalaiset ajavat hakemaan grillikylkeä ja jossa työpaikkoja syntyy koko ajan lisää.

Tapasimme ja kuvasimme kaikki Näätämön kylän työllistäjät.

Teksti  TUIJA SORJANEN
Kuvat ELIAS LAHTINEN + ANTTI SEPPONEN

Näätämö. Nää-tä-mö. Napaus kitalakeen, hampaiden taakse ja huulille. Nimi ääntyy suun etuosassa. Näätämö on muutama valo erämaassa ja jokunen matala parakkimainen rakennus tien numero 971 päässä.

Kuulostaa syrjäiseltä perähikiältä, mutta on kaikkea muuta.

Tämä on kansainvälinen kauppapaikka. Kaamasesta alkava hiljainen ja mutkainen Sevettijärventie päättyy kylään, jossa isot henkilöautot peruuttelevat parkkipaikoilla. Norja alkaa parin kilometrin päässä.

Sinisten NÄÄTÄMÖ-kylttien välissä asuu kolmisenkymmentä henkilöä. Näätämössä on kaksi markettia, iso puutavaraliike, erävarusteliike, päiväkoti, fysioterapeutti ja motelli. Norjan puolella on tulli.

Tässä ovat Näätämön kylän työllistäjät. Niissä työskentelee yhteensä melkein neljäkymmentä ihmistä. Se on melkoinen määrä näin pienelle paikalle. Moni tulee Sevettijärveltä saakka töihin.

K-Market Näätämö, työllistää 12

Ennen Näätämöä kauppiaspari Juha-Matti ja Katja Lias pitivät kauppaa Pihtiputaalla.

Ennen tuloaan he selvittivät kaiken siitä, millainen paikka Näätämö on.

“Monenlaisissa paikoissa on kauppaa tehty, mutta tämä rajakauppa on ihan muuta”, Juha-Matti Lias sanoo.

Lihan menekki on viisinkertainen verrattuna Keski-Suomeen. Poro kelpaa.

“Norjassa porot syövät kuulemma levää merestä, ja se vaikuttaa lihan makuun”, Lias sanoo.

Samoin juomat ja tupakka menevät.

Etelän ihmiset kauhistelevat aina, miten kaukana Näätämö on.

“Se pitäisi ajatella toisin päin. Kun katsoo Kirkkoniemen suunnasta, niin tämä on vain hiukan rajan toisella puolella.”

Liasten mielestä Näätämö on kasvava paikka, koska Norja kasvaa.

“Jännää katsoa, alkaisiko Suomikin satsata tänne. Koillisväylä olisi läpimurto. Norja kasvaisi saman tien rajaan kiinni.”

Vielä 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla Näätämön tulevaisuus vaikutti synkältä. Kylällä oli vain pari kauppaa. Lapsia ei ollut ollenkaan. Sevettijärven koulun lakkauttamista harkittiin. Se olisi ollut kolttakulttuurille katastrofi.

Sitten vähän yllättäen kaikki alkoi näyttää valoisalta. Perheenperustamisiässä olevat ihmiset palasivat Näätämöön. Heille alkoi syntyä lapsia. Edes rajavartiolaitoksen lopettaminen vuonna 2009 ei estänyt asioiden kehittymistä hyvään suuntaan. Sevettijärven koulu 30 kilometrin päässä sai jatkaa toimintaansa.

Ryhmäperhepäiväkoti, työllistää 2

Näätämö sai perhepäiväkodin puolitoista vuotta sitten. Lapsia käy hoidossa yhteensä kuusi. He ovat 2–5-vuotiaita. Kaukaisin hoitolainen tulee Kirakkakannakselta.

“Vielä viisi vuotta sitten tällaiselle ei ollut mitään tarvetta”, sanoo vastaava perhepäivähoitaja Kaisa Vuolukka. Vuolukka käy töissä Sevettijärveltä. Tänään päivähoidossa on vain kolmevuotias Pihla Koskinen, jonka päiväuniaika koittaa tuota pikaa.

Tästä kaikesta on kiittäminen norjalaisia. Norja kasvaa kohti Näätämöä. Tien numero 971 valmistumista juhlittiin aikanaan 1970-luvulla syystä. Se teki Näätämöstä osan Norjaa.

Suomi on unohtanut tämän kolkan, joka kartalla näyttää Euroopan Unionin syrjäisimmältä pisteeltä. Onneksi rikas naapurimme Norja ei ole. Kaikki rajalta Kirkkoniemeen tietävät, mikä Näätämö on paikkojaan.

Erä-, kalastus-, ja moottorikelkkatarvikeliike Serimar, työllistää 3

Marko Sokero ja Chiara Seri avasivat erätarvikeliikkeen heinäkuussa. Moottorikelkkakorjaamo perustettiin loppuvuodesta. Serimar syntyi kysynnästä.

Rajakaupassa kurssit vaikuttavat herkästi, varsinkin tällä alalla.

Syksy oli hiljaista, mutta talvella vilkastuu. Kevättalvella alkaa sesonki, joka kestänee kesän yli.

“Tämä on elävä kylä ja tulijoita olisi vielä enemmän, jos olisi asuntoja. Jos olisi mökkipaikkoja, ihmiset rakentaisivat varmasti, koska täällä on palveluja”, Sokero sanoo.

“Ei Näätämö tunnu miltään syrjäkylältä. Tää on meidän city. Paitsi seitsemän jälkeen illalla on kuin pommin jäljiltä. Hiirikään ei liiku.”

He tietävät esimerkiksi näätämöläisen grillikyljen. Se on klassikko jo vuosien takaa. Se on ihanan suolainen ja rasvainen. Murea ja suussasulava liha irtoaa luusta helposti. Grillikylki tirisee Näätämön molempien markettien lihatiskeillä ja tuoksuu houkuttelevalta.

Kirkkoniemen suomalaisasukkaat hakevat Näätämöstä ruisleipää.

Nord1-Market, työllistää 10

Kauppias Juha Kekäle pitää veljensä kanssa kauppaa jo kolmannessa polvessa. Market työllistää myös veljesten puolisot. Kekäleen vaimo on nyt äitiyslomalla tammikuun alussa syntyneen vauvan kanssa.

Huhtikuun alussa marketiin palkataan vielä yksi ihminen lisää.

Työntekijöiden hankkiminen Nord1-Marketiin on ollut välillä jopa hankalaa, koska norjaa pitää osata tai ainakin uskaltaa yrittää puhua.

Asiakkaista noin 95 prosenttia on norjalaisia, mutta suomalaisia on ollut viime aikoina enenevässä määrin.

Kielikysymys nostaa yrittämisen kynnystä.

“Autokorjaamoa on tänne moni suunnitellut, mutta kyllä siinä pitää kieli hallita.”

Muuten Näätämö on yrittämisen kannalta mainio paikka, koska norjalaisten kannattaa tulla tänne hintojen ja tuotteiden perässä.

“Uskon Näätämöön”, Kekäle sanoo.

Tavan norjalaiset ajavat Neidenistä ja Kirkkoniemestä Suomeen ostoksille. Elintarvikkeet ovat norjalaisten vinkkelistä edullisia. Kirkkoniemestä Näätämöön on matkaa 55 kilometriä ja Neidenistä 12 kilometriä. Neidenissä ei ole kauppaa, joten Näätämön marketit ovat neideniläisten lähikauppoja. Kiemurainen Sevettijärventie muuttuu Norjan puolella suoraksi ja näkyvyys hyväksi.

Ei Näätämöön pelkästään ruoan perässä tulla. Näätämöjoki on valtakunnan parhaita lohijokia, Näätämön muutkin kalavedet ovat joidenkin arvioiden mukaan Suomen anteliaimmat, maisema on kumpuilevaa ja maasto helppokulkuista. Nämä houkutukset tuovat Näätämöön kesäisin myös kotimaisia turisteja.

Näätämön Rajamotelli, työllistää 2

Helmi Haataja on pitänyt Rajamotellia neljä vuotta. Matkailijoita käy joka puolelta maailmaa.

Talvikuukausina ravintolapalveluita käyttävät lähinnä paikalliset ja “norjan paikalliset”, kuten Haataja sanoo.

Booking.com-palvelun käyttöönotto lisäsi asiakasmäärää myös hiljaisina aikoina. Asiakkaita alkaa tulla heti, kun aurinko alkaa taas näkyä Näätämössä.

Laman aikana kannatti investoida ja puristaa. Vielä Näätämössä ei ole kuppilaa, ei kampaamoa eikä kirpputoria. Ne voisivat kuitenkin menestyä.

Norjalaisten kannattaa tulla tänne. He haluavat tulla tänne.

Paitsi juuri nyt, koska meneillään ovat hiihdon maailmanmestaruuskisat ja norjalaiset vahtaavat televisiota kodeissaan. Kruunun kurssin syöksyminen joulun tienoilla hiljensi Näätämöä alkuvuodeksi.

Fysioterapeutti Sara Kangas, työllistää itsensä

Sara Kangas perusti fysioterapiayrityksen Näätämöön viime vuonna.

“Olen asunut Näätämön lisäksi Inarissa, Ivalossa, Riutulassa, Helsingissä ja Vantaalla, mutta Näätämöön oli aina eniten ikävä.”

Päätöstä helpotti se, että Kangas sai Näätämön K-Marketista osa-aikaisen työpaikan.

Palveluja ei tarvinnut edes mainostaa, vaan asiakkaita riitti sekä Norjasta että Suomesta heti alusta asti niin, ettei Kangas ehtinyt pitää vapaapäiviä. Kirkkoniemessä fysioterapiaan on kuulemma puolentoista vuoden jonot.

Mihinkään muuhun kylään Kangas ei olisi voinut harkita perustavansa yritystä. Näätämön luonto on Kankaan mieleen. Hän yllättyi myönteisesti siitä, miten paljon Näätämössä on nuoria.

“Mitä tahansa tänne perustaisi, niin asiakkaita varmaan riittäisi. Kampaaja tai kosmetologi voisivat sopia tänne hyvin. Ehkä vaatekauppakin voisi menestyä.”

Mutta aina, kun aurinko alkaa näkyä kaamoksen jälkeen, Näätämö herää henkiin.

Viimeksi muutama viikko sitten 30 norjalaista moottorikelkkailijaa kävi päristelemässä ympäri Näätämön kylää. K-Marketin bensa-asemalta myytiin sinä päivänä tuhat litraa 98-polttoainetta.

Sanotaan vaikka, että mahdollisuudet menestymiselle ovat niin kohdallaan kuin olla voivat.

Näätämön Rakennuspuu, työllistää 4 ja kesäisin pari kiireapulaista

Näätämön Rakennuspuu aloitti 21 vuotta sitten pelkän sahalankun myynnillä. Nyt se on perheyritys, joka on erikoistunut hirsirakenteiden myyntiin. Niistä tulee esimerkiksi loma-asuntoja Norjaan.

Liikettä laajennettiin viime vuonna. 750 neliömetrin rautakaupassa myydään nykyisin kaikkea design-astioista kairoihin.

Tomi Talvitie opiskeli Rovaniemellä ja palasi sitten yritykseen töihin.

Näätämössä on rauhallista ja hyvä asua.

Tulli, työllistää 4

Tulli sijaitsee Norjan puolella samassa rakennuksessa Norjan tullin kanssa.

Eniten tullia työllistävät rekat. Niitä saattaa aamuisin olla seitsemän jonossa.

Norjan kurssi vähensi alkuvuodesta henkilöautoliikennettä.

“Venäjän tilanne näkyy esimerkiksi niin, että venäläiset ovat kieltäytyneet ostamasta Norjasta kalaa”, tullipäällikkö Kalevi Mikkonen sanoo.

Tullin näkökulmasta Näätämö on kansainvälinen paikka.

“Keskellä Suomea on paljon syrjemmässä kuin täällä”, sanoo tullivirkailija Pekka Orassalo.

“Täällä voi käydä tavallisena päivänä 5–10 eri kansalaisuuden edustajaa.”

“Kaupassa ei välttämättä tunne ketään, eli tämä ei ole mikään tyypillinen kyläyhteisö”, tullivirkailija Aune Wesslin sanoo.

Mikkonen asuu Rovaniemellä, mutta hänellä on työasunto Näätämössä.

“Täällä on hyvä harrastaa liikuntaa. Niin se aika täällä kuluu.”

  Comments ( 1 )

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *