Hyvä kuva tunnetusti pysäyttää. Nykyään kuvia on joka puolella niin paljon, että erottuakseen kuvan on pakko olla jollain tavalla erityinen. Minulle hyvässä kuvassa on oleellisen tiedon lisäksi jotain, mikä kiinnostaa muutenkin kuin vain otsikosta selviävän uutisen kannalta. Esimerkiksi hauskuus, koskettavuus, omakohtaisuus, valaisu, sommittelu ja tekninen laatu ovat tällaisia ominaisuuksia. Uutiskuvassa näitä asioita ei kuitenkaan koskaan saa viedä kohteen ja sisällön edelle. Tässä esille tulevat pätevän kuvajournalistin ammattitaito ja kyky tehdä yhteistyötä toimittajan kanssa. Pelkät hienot ruudut eivät riitä.
Lähiseutu on suurimmalle osalle suomalaisista ainoa alue, jolla yhteiskunnallisiin asioihin voi vaikuttaa jotakuinkin suoraan. Valtakunnalliset asiat saavat kuitenkin valtaosan mediahuomiosta, mikä ohjaa meitä pois niistä asioista, joille voisimme itse tehdä jotain. Tämä koskee mielestäni etenkin digitaaliseen, kuvalliseen kulttuuriin kasvaneita nuoria ja nuoria aikuisia. Uskon, että vanhemmat ihmiset eivät hevillä luovu paikallislehdestä, jonka tekstiin ovat itse tottuneet. Erityisesti nuorten tietoon paikalliset asiat tulee kuitenkin saada, sillä he ovat tulevaisuuden päättäjiä, jotka voivat näihin asioihin vaikuttaa.
Yksi keino saada paikalliset asiat kuuluviin on uutisoida ja kertoa niistä yhtä laadukkaasti ja tyylikkäästi kuin valtakunnallisistakin asioista. Paikalliset aiheet on tuotava esiin vähintään yhtä komeissa puitteissa kuin valtakunnallisetkin. Isoon osaan nousee visuaalisuus, eli tässä tapauksessa laadukas, tarinaa tukeva kuvallinen kerronta ja selkeä, nykyaikainen ulkoasu.
Perinteisesti visuaalisuus on ollut paikallislehdissä taka-alalla, eikä tekijöitä voi siitä syyttää. Minkäs teet, kun rahat riittävät juuri ja juuri toimittajille, jotka joutuvat tästä syystä kuvaamaan ja monesti myös taittamaan omat juttunsa. Rautaisinkaan ammattilainen ei pysty hoitamaan näitä kaikkia rooleja täysipainoisesti. Juttuja voi lisäksi olla samaan aikaan tekeillä enemmän kuin isommassa julkaisussa työskentelevällä toimittajalla, joka voi useimmiten keskittyä ainoastaan kirjoittamiseen. Siinä ei paljoa ulkoasua tai kuvitusta mietitä, puhumattakaan vaikka verkkosivujen uudistamisesta. Hyvä kun ehtii naurahtaa ajatukselle.
Uuden Inarin yksi vahvuus on visuaalisuus, vieläpä joustavassa verkkoympäristössä, joka antaa ottaa siitä kaiken irti. Ryhmässämme on kolme erityisesti kuvalliseen kerrontaan erikoistunutta journalistia, jotka palavat halusta päästä irti hohtaville hangille. Kerrankin on mahdollista nostaa paikallinen kuvajournalismi sille tasolle, jonka se ansaitsee. Etkö usko? Lue ennakkojuttumme.
Paikallisjournalismi on tärkeintä journalismia. Se vaatii arvoisensa kuvan. Meillä on siihen keinot. Nyt olemme saaneet myös mahdollisuuden.
Tue Uusi Inari -projektia osoitteessa http://mesenaatti.me/uusi-inari-pop-up-paikallislehti/
Aleksi Tuomola
aleksi.tuomola(ät)uusiinari.com